Y-Foorumi innosti, oivallutti ja toi yhteen yrittäjät, tutkijat, opettajat ja opiskelijat

Ensimmäistä kertaa järjestetty Y-Foorumi keräsi yhteen lähes 80 yrittäjää, tutkijaa, opettajaa ja opiskelijaa Tampereen ammattikorkeakoulun Y-kampukselle 4.5.2018. Y-Foorumissa rikottiin yrittäjyyden myyttejä, tuotiin esiin yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta helposti ymmärrettävässä muodossa ja tarjottiin tila yrittäjien, tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kohtaamiseen.

Ihminen pystyy mihin vaan, jos vain haluaa sitä

Y-Foorumi käynnistyi HarryHjallis” Harkimon puheenvuorolla hänen omista yrittäjyyskokemuksistaan ja -näkemyksistään. 40 vuotta yrittäjänä toiminut ja kymmeniä yrityksiä uransa aikana pyörittänyt Harkimo toi esiin oppimisen tärkeyden. Hän tienasi opiskelurahansa myymällä mattojen ja huonekalujen pesua ovelta ovelle. Ujona nuorena poikana hän ei aluksi uskaltanut edes koputtaa potentiaalisten asiakkaiden oviin, vaan pikkuhiljaa tekemällä oppien, omat vahvuudet ja heikkoudet tunnistaen sekä keskittyen ja hioen omaa osaamistaan hän oppi myymään.

Ensimmäisen yrityksensä Harkimo perusti purjehtimalla yksin maailman ympäri. Hän ei ollut koskaan aiemmin purjehtinut metriäkään yksin, ja hänen pitikin saada ihmiset uskomaan omaan ideaansa sekä myydä ja markkinoida koko purjehdusprojekti. Harkimon mukaan ihmiset eivät juuri ole uskoneet hänen projekteihinsa – ainakaan aluksi. Ihmisen pitääkin itse uskoa siihen mitä tekee ja tehdä se täysillä, silloin saa jotain aikaankin. Yrittäjän pitää kyetä tartuttamaan muut uskomaan asiaansa. Sitähän se myyminen on, ja Harkímon mukaan myyminen on aina kaikista tärkeintä yrittämisessä. Harkimo tienasi ensimmäisen miljoonansa myydessään maailmanympäripurjehduksella käyttämänsä purjeveneen, ja siitä saatuja rahoja hän on sitten sijoittanut.

Harkimosta on myös tärkeää, että yrittäjä osaa lopettaa ajoissa, jos jokin asia ei toimi. Mutta uskon puute ei saa koskaan tulla, vaan yrittäjän pitää miettiä niitä keinoja, joilla selviää eteenpäin; mitkä ovat ongelmani ja miten pystyn ratkaisemaan ne? Usko syntyy onnistumisista, ja sisäinen usko kasvaa, kun huomaa, että pystyy johonkin.

Harkimon mukaan yrittäjyyttä tulee tulevaisuudessa olemaan yhä enemmän, koska pienyrittäjiä tullaan enenevissä määrin käyttämään alihankkijoina. Jokaisen tulisi erikoistua, kehittää omaa erikoisosaamistaan ja myydä sitä. Harkimo otti kantaa Suomen yrityslainsäädäntöön, ja siihen miten se laahaa perässä.  Oppimista voitaisiin vahvistaa ja epäonnistumista oppia paremmin muuttamalla konkurssilainsäädäntöä. Kukaan ei tee tahallaan konkurssia, ja olisi hyvä, että puhtaalta pöydältä voisi aloittaa nopeammin.

Harkimo totesi myös, että on nauttinut aina yrittäjyydestä, mutta omasta hyvinvoinnista on muistettava pitää huolta. Ideoita ei synny väsyneessä ja tyhjässä kropassa. Hyvässä kunnossa on oltava ja pidettävä myös työn ulkopuolinen elämä kunnossa. Ihminen pystyy työskentelemään tehokkaasti 7-8 tuntia päivässä.

 

Yrittäjät ja tutkijat yrittäjyyden myyttejä murtamassa

Harkimon puheen jälkeen siirryttiin murtamaan yrittäjyyden myyttejä TAMKin yliopettaja Pia Hautamäen vetämässä paneelissa, jossa yrittäjien ja yrittäjyysprofessorien mielipiteet kohtasivat. Paneelissa yrittäjien näkökulmia edustivat yksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan perustajista, sen hallituksen puheenjohtaja ja Merle Consulting Oy:n yrittäjä Totti Salko, hyväntuulisen kuukautisvallankumouksen johtaja, menestynyt kansainvälinen yrittäjä ja Lune Group Ltd:n perustaja, omistaja ja toimitusjohtaja Heli Kurjanen sekä koulun ja opettajuuden rohkea kehittäjä ja Coulu Systems Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Lea Tornberg. Akateemista näkökulmaa paneeliin toivat emeritusprofessori Vesa Routamaa ja professori Timo Pihkala.

Vasemmalta oikealle: Pia Hautamäki, Timo Pihkala, Vesa Routamaa, Lea Tornberg, Heli Kurjanen ja Totti Salko

 

Myytti 1: “Suomalaiset yritykset eivät halua kasvaa eikä kansainvälistyä”

Ensimmäisen myytin kohdalla Totti Salko toi esiin, että kasvu ja kansainvälistyminen ei ole yrittäjyyden itsetarkoitus vaan ne syntyvät jokaisen yrittäjän omista lähtökohdista. Heli Kurjasen omasta kokemuksesta kasvu ja kansainvälistyminen ei ole ollut helppoa. Aluksi hänen yrityksensä tarkoituksena ei ollut kansainvälistyä vaan pysyä Suomessa. Kansainvälistyminen tuli ikään kuin vahingossa vastaan, ja pienenä yrityksenä apua siihen oli hänen mielestään vaikeaa saada.

Lea Tornberg huomautti, että suomalainen peruskoulu on mokannut siinä, että virheitä opetetaan pelkäämään. Hän ei ole tarkoituksella lähtenyt rakentamaan pientä yritystä – jos Suomi ei osta, muu maailma ostaa. Timo Pihkala toi esiin kasvun ja kansainvälistymisen haasteita, joita ovat yrittäjän kasvuun liittyvä tavoite ja halu; halu ja kyky eivät aina kohtaa ja osaamisessa voi olla puutteita. Myöskin riskinotto alkaa ahdistamaan monia. Vesa Routamaan mukaan suomalaisista yrityksistä 98 % on todella pieniä yrityksiä, joilla ei edes ole eväitä kasvuun. Kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittaisiin ammattijohtajien apua.

Entä mistä tulee rohkeus ja kyky huomata mahdollisuudet? Heli Kurjasen mukaan yrittäjällä täytyy olla vahva usko omaan juttuun. Positiivinen palaute maailmalta auttaa siinä. Amerikkalainen “nyt mennään ja tehdään” -tyyli vaatii voimakkaan uskon ja herkät korvat asiakkaiden hiljaisten signaalien kuulemiseen. Vesa Routamaa komppasi Kurjasta: “Jos ihmisellä ei ole visiota tai unelmaa, ei voi mihinkään päästäkään.”

Myytti 2: “Suomen yrittäjyysilmasto on surkea”

Toinen myytti  kaadettiin paneelissa nopeasti. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, ettei nykyinen yrittäjyysilmasto ole lainkaan surkea, vaan  se on muuttunut melko radikaalisti. Nykyään yrittäjyydestä puhutaan positiivisesti, nuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneita yrittäjyydestä, ja  nuorten kautta yleinen ilmapiiri muuttuu. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysintentiot ovat kaksikymmenkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Suomen uusi yrittäjäjoukko onkin korkeakoulutettua. Lea Tornberg toi esiin, että Pikkuyrittäjät ja muut ohjelmat ja toimijat ovat tärkeitä yrittäjyysilmaston muuttajia, ja opettajien asennemuutosta tarvitaan. Vesa Routamaa kommentoi, että sosiaalisella medialla on merkittävä vaikutus positiivisen yrittäjyysilmaston leviämisessä.

Myytti 3: “Yrittäjän elämä on jatkuvaa burnouttia ja painia oman jaksamisen rajamailla

Kolmas myytti herätti keskustelua yrittäjän aaltoilevasta “huipusta laaksoon” -elämästä. Jos yrittäjän elämä on myytin mukaista, tekee yrittäjä silloin asioita väärin tai kokonaan vääriä asioita, mutta jos pysytään pelkästään mukavuusalueella, ei kehitystä tapahdu. Timo Pihkala totesi, että kasvuyrittäjien vähyyteen voi vaikuttaa se, että nykyisessä tilanteessa on liian mukavaa. Lea Tornbergin mukaan flow-tila vie helposti yrittäjän mukanaan, mutta ilman flow’ta ei tehtäisi niitä asioita, jotka innostavat muita. Vesa Routamaa lisäsi, että tietyillä persoonallisuuksilla on taipumus uppoutua työhön.

Lopulta kaikki kolme yrittäjyyden myyttiä purettiin, ja sen jälkeen siirryttiin TAMKin restonomiopiskelijoiden intohimolla ja isolla sydämellä loihditulle herkulliselle lounaalle, jonka teemana oli hävikki- ja lähiruoka sekä keveys ja kasvispainotteisuus.

Lounaan jälkeen iltapäivän teemakeskusteluryhmissä yrittäjyyden tutkijat esittelivät tutkimusaiheitaan ja uusimpia tutkimustuloksiaan muun muassa yrittäjyydestä ja tunteista, yrittäjämäisestä persoonallisuudesta, yrittäjän myynnistä ja markkinoinnista, korkeakouluyhteistyön ja korkeakoulujen vaikuttavuudesta pk-yritysten näkökulmasta, yrittäjyyskoulutuksen vaikuttavuudesta korkeakoulusektorilla, taloustiedon hyväksikäytöstä pk-yrittäjän johtamistyössä, yrittäjien työhyvinvoinnista sekä yrittäjien ammatti-identiteetin rakentumisesta. Osa esityksistä on nähtävissä tapahtuman sivuilla: http://ykampus.wpengine.com/tapahtumat/y-foorumi/

Arene ry:n asiantuntija Eerikki Vainio esittelemässä tutkimuksen tuloksia

 

Ilman ideaa ei ole yrittäjää

Teemakeskustelujen päätteeksi TAMKin alumni, yrittäjä ja Y-kampuksen mentori Emmi Nuorgam kiteytti päivän annin. Nuorgamin mieleen oli painunut ideoiden ja intohimon merkitys yrittäjyydessä. Yrittäjällä on halu tehdä, oppia ja myydä oma idea jollekin muulle, ihmiseltä ihmiselle. Ja ideoita tarvitaan siksi, että me ihmiset emme ole vielä keksineet suurinta osaa tulevaisuuden työtehtävistä.

Nuorgam veti yhteen päivän annin myös yrittäjän hyvinvoinnin kannalta. Myös yrittäjien on sisäistettävä hyvinvoinnin merkitys. Yrittäjän tulee osata delegoida ja myös luopua tarpeen tullen, ja näyttää siltä, että yritykset ja yrittäjät kaipaisivat rinnalleen avuksi ammattijohtajia. “Olen yrittäjä siksi, ettei minun tarvitsisi tehdä töitä joka päivä” totesi Nuorgam.

Teemakeskusteluista Nuorgam nosti “Yrittäjyys ja tunteet” -teeman, joka hänelle yrittäjänä kolahti. Emootioiden merkitystä on tutkittu, ja on todettu, että pelkästään rationaalinen ajattelu ei johda hyvään päätöksentekoon. Tarvitaan myös luovuutta, kekseliäisyyttä, emotionaalista ajattelua ja intohimoa. Yrittäjän kannattaa aika ajoin palauttaa mieleensä, mikä se oma intohimo olikaan ja miten sen pystyy pitämään yllä. Lopuksi Nuorgam kiitti erinomaisista järjestelyistä sekä antoisasta päivästä, jonka jokaisessa puheenvuorossa oli jotakin oivalluttavaa.

 

Sisua peliin!

Y-Foorumin päätti kansanedustaja Pekka Haavisto puheenvuorollaan yrittäjyyden tulevaisuudesta. Monella suomalaisella yrittäjyyttä on omassa suvussa. On maa- ja metsätalousyrittäjyyttä sekä käsityöläisyyttä. Haaviston omassa lapsuudessa ja nuoruudessa yrittäjyydestä puhuttiin kovin vähän. Nuorukaisena Haavisto tovereineen alkoi julkaista pienlehteä. Yhtäkkiä heillä oli 20 työntekijää ja lehden lisäksi he pyörittivät kirjakahvilaa, mutta eivät koskaan ajatelleet olevansa yrittäjiä. Oman tarinansa kautta Haavisto toi esiin sen, että oman työnsä voi luoda, kehittää sitä edelleen ja työllistää tuttaviaan.

Haavisto totesi, että nykyiset opiskelijat keksivät tulevaisuuden työpaikat. Yliopistomaailman ja yrittäjien yhteistyötä, tutkimusta, tuotekehittelyä ja osaamista tarvitaan yhä enemmän. Nyt ja tulevaisuudessa ympäristökysymykset, sosiaaliset yritykset ja kriisiyritteliäisyys nousevat yhä enemmän esiin. Haavisto harmitteli, että politiikan piireissä puhutaan liian vähän siitä, miten uuden yrittäjyyden muotoja voisi viedä eteenpäin. Yrittäjyydestä on kuitenkin tullut sen verran tavallista, ja kehitystä on eduskunnassakin tapahtunut niin, ettei sieltä enää löydy yrittäjävihamielisyyttä. Haaviston mielestä näin yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä hän ei ole koskaan aiemmin nähnyt.

Haavisto nosti esiin kiinnostavan esimerkin yritteliäisyydestä pakolaisleirillä. Leirillä jokaiselta jäseneltä selvitettiin oma osaaminen, minkä jälkeen jokainen alkoi tehdä leirillä osaamiaan asioita. Näin leiristä tuli tuotteita ja palveluja tuottava, ja alettiin puhua leirin liikevaihdosta. Muoviraha otettiin käyttöön ja leirin talous lähti pyörimään. Esimerkin mukaisessa kriisiyritteliäisyydessä suomalainen osaaminen olisi kysyttyä ja osaamiselle olisi valtavia markkinoita. Kehittyvien maiden suhteen suomalaiset ovat kuitenkin muita pohjoismaisia kollegoja hitaammin liikkeellä.

Kehittyviltä markkinoilta me suomalaiset voisimme ottaa mallia siitä tahdonvoimasta, päättäväisyydestä ja rohkeudesta, jolla ihmiset ryhtyvät tekemään ja kokeilemaan asioita asenteella “Vaikka tää olis mun viimeinen teko niin tämän mä teen!”. Tietynlaista jukuripäisyyttä ja itsekunnioitusta siinä Haaviston mukaan tarvitaan. Seuransa kannattaa valita sillä tavalla hyvin, että liikkuisi mahdollisimman rohkaisevassa seurassa. Kysyttäessä oppeja kansainväliseen verkottumiseen Haavisto vastasi, että oleellista on oikeiden ja luotettavien kumppanien löytäminen. Tervettä kritiikkiä tarvitaan kumppanien etsinnässä ja valinnassa.

Katso videolta Pekka Haaviston haastattelu, jossa pureudutaan siihen, miten yrittäjyyttä voidaan tulevaisuudessa korkeakouluissa edistää, millaista yrittäjyyttä tulevaisuudessa on ja mihin yrittäjiksi aikovien nuorten kannattaa suunnata:

Y-kampuksen Y-Foorumi-tiimi kiittää TAMKin restonomiopiskelijoita sekä yhteistyökumppaneita tapahtuman loistavasta toteutuksesta!

 

Teksti: Maria Ruokonen

Kuvat ja video: Aino Siiroinen

Jaa: